2017 Ranskan presidentinvaalit: Yllättävä voitto ja Ranskan poliittisen maiseman muutos

2017 Ranskan presidentinvaalit: Yllättävä voitto ja Ranskan poliittisen maiseman muutos

Vuoden 2017 Ranskan presidentinvaalit olivat historiallisesti merkittävät, sillä ne merkitsivät radikaalin muutoksen Ranskan poliittiseen maisemaan. Äärioikeistolainen ehdokas Marine Le Pen hävisi nuorelle, karismaattiselle ja reformistisesti ajattelevalle Emmanuel Macronille. Vaalien tulos yllätti monia, sillä Macron oli melko tuntematon hahmo Ranskan poliittisessa kentässä verrattuna perinteisiin puolueisiin, kuten sosialistien tai republikaanien ehdokkaihin.

Macronin voitto on usein liitetty useaan tekijään: yleiseen kyllästymykseen vanhaan poliittiseen järjestelmään ja sen kyvyttömyyteen ratkaista Ranskan taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Macron, joka oli aiemmin toiminut sosialistipuolueessa ja talousministerinä François Hollanden hallituksessa, onnistui luomaan itsestään kuvan modernina johtajana, joka ei pelkää haastamaan perinteisiä rakenteita. Hän keskittyi kampanjassaan talouskasvuun ja työllisyyteen, lupaillen “uutta Ranskaa”

Macronin voitto merkitsi myös vasemmistolaisten puolueiden historiallisen tappion. Sosialistipuolueen ehdokas Benoit Hamon sai vain 6% äänistä ja kommunistit jäivät täysin vaalitaistojen ulkopuolelle. Vaalitulos osoitti, että ranskalaisissa oli vahva kaipuu muutokseen ja he olivat valmiita kokeilemaan jotain uutta, vaikka se tarkoittaisi myös epävarmuutta.

Macronin presidenttikauden alku oli vauhdikas: hän ajoi läpi useita uudistuksia työmarkkinoilla, koulutuksessa ja verotuksessa. Hänen politiikkansa herätti kuitenkin myös vastalentäjiä, erityisesti ammattiliittojen ja vasemmistolaisten keskuudessa. Macronin kriitikot väittivät, että hänen uudistuksensa suosivat rikkaita ja heikensivät työläisten oikeuksia.

Macronin poliittinen ura: Nousu vallan huipulle

Emmanuel Macron syntyi Amiensissa vuonna 1977 keskiluokkaiseen perheeseen. Hän opiskeli filosofiaa ja hallintotieteitä Pariisin yliopistossa ja École nationale d’administrationissa (ENA), joka on Ranskan johtavan virkamiesten koulutuslaitos.

Macron aloitti poliittisen uransa vuonna 2004 työskentelemällä Rothschild & Cie Banque-investointipankeissa talousneuvonantajan tehtävissä. Vuonna 2012 presidentti François Hollande nimitti hänet talousministeriksi ja Macron nousi nopeasti hallituksen tärkeimpiin hahmoihin.

Macronin ensimmäinen ministeritehtävä oli merkittävä askel kohti vallan huipulle: hän esitteli useita uudistuksia Ranskan talouteen, kuten työmarkkinapakettia ja yritysten verotusta koskevia muutoksia. Nämä uudistukset herättivät sekä kannattajia että vastustajia, mutta osoittivat Macronin kykyä ajaa läpi vaikeita päätöksiä.

Vuonna 2016 Macron erosi Hollandein hallituksesta ja perusti oman poliittisen liikkeen “En Marche!” (“Eteenpäin!”). Liike yhdisti keskustalaisia, liberaaleja ja sosialisteja, jotka kaikki halusivat nähdä uudenlaista johtajuutta Ranskassa.

Macron kampanjointi presidentinvaalien alla oli poikkeuksellinen: hän järjesti suuria massatapahtumia ympäri maata, tapasi tavallisia kansalaisia ja vastasi heidän kysymyksiinsä somessa. Hän keskittyi viestiin “uusi Ranska” ja luusi uutta tulevaisuutta Ranskan nuorille sukupolville.

Macronin voitto oli merkittävä käännekohta Ranskan politiikassa: hän on ensimmäinen presidentti, joka ei ole kuulunut mihinkään perinteiseen puolueeseen. Hänen valintansa osoitti ranskalaisten halua nähdä uutta johtajuutta ja uskoa siihen, että Macron pystyisi toteuttamaan lupauksensa.

Macronin presidency: Uudistusten ja protestien aika

Emmanuel Macronin presidenttikausi on ollut täynnä sekä merkittäviä uudistuksia että kiivaita protesteja. Macron ajoi läpi useita työmarkkina- ja verouudistuksia, jotka aiheuttivat laajamittaista tyytymättömyyttä ammattiliittojen keskuudessa. “Keltainen liivejä” -protestit levisivät ympäri maata vuonna 2018 ja osoittivat Macronin hallituksen kyvyttömyyden kuulla kansalaisten huolenaiheita.

Macron on myös joutunut vastaamaan moniin ulkopoliittisiin haasteisiin, kuten Syyrian kriisin ratkaisemiseen ja Venäjän Ukrainan invaasioon. Hän on pyrkinyt vahvistamaan Ranskan roolia maailmanpolitiikassa ja on ollut aktiivinen EU:n johtajamaissa.

Macronin presidenttikausi päättyy vuonna 2022, ja hänellä on mahdollisuus hakea toiselle kaudelle. On kuitenkin epäselvää, pystyykö hän voittamaan uudet vaalit, varsinkin ottaen huomioon “Keltainen liivien” protestien jälkimainingit ja ranskalaisten kasvavan pettymyksen.

Macronin presidency: Keskeisiä muutoksia

Muutos Selitys
Työmarkkina-uudistukset Ajoivat läpi työehtosopimusten liberalisoinnin ja yritysten kyvyn irtisanoa työntekijöitä helpommaksi.
Verouudistukset Alensivat yritysten veroja ja nostivat varakkaiden yksityisten henkilöiden veroja.
Koulutusuudistus Liikutti keskiasteen koulujen opetussuunnitelmaa ja loi uusia ammattikoulutusmahdollisuuksia.

Macronin presidency: Haasteita ja kritiikkiä

  • Sosiaalinen epätasa-arvo: Macronin politiikka on kritisoitu siitä, että se pahentasi sosiaalista epätasa-arvoa Ranskassa.
  • Ammattiliittojen vastustus: Macronin työmarkkina-uudistukset aiheuttivat kiivaita protesteja ja ammattiliittojen vastustusta.
  • “Keltainen liivejä”-protestit: Vuonna 2018 alkaneet protestit osoittivat ranskalaisten tyytymättömyyden Macronin hallituksen politiikkaan ja sosiaalisen epätasa-arvon kasvuun.

Macronin tulevaisuus: Toinen kausi vai uusi suunta?

Emmanuel Macronin presidenttikausi on ollut historiallisesti merkittävä, täynnä sekä uudistuksia että protesteja. Hänen kykynsä ajaa läpi vaikeita päätöksiä ja vahvistaa Ranskan roolia maailmanpolitiikassa on kiistämätön. Kuitenkin hänen presidenttikautensa on myös herättänyt kritiikkiä sosiaalisen epätasa-arvon kasvusta ja ammattiliittojen vastustuksesta.

Macronin tulevaisuus on epävarma. Hänellä on mahdollisuus hakea toiselle kaudelle vuonna 2022, mutta “Keltaisten liivien” protestien jälkimainingit ja ranskalaisten kasvava pettymys voivat vaikeuttaa hänen uudelleenvalintansa.